Pikakirjoituksen opiskelu kirjoista

Mistä aloittaa pikakirjoituksen opettelu? Alkuun pääsee Suomen Pikakirjoittaja yhdistyksen opetussivustolta löytyvän materiaalin avulla. Sivuilta löytyy myös pdf-tiedostona Leo Kailan Pikakirjoituksen alkeis- ja harjoituskirja.
Pikakirjoitus yhdistys: Opetus
Kyseisen tekijän teoksia näyttää löytyvän myös kirjastoista. Kannattaa tsekata.

Itse aloitin vuoden alussa harjoittelun ja olen tässä 3 kuukauden aikana nopeaa vauhtia käynyt läpi kyseistä oppikirjaa. Mutta mitä sen jälkeen? Kävin jo malttamattomana lainaamaan kirjastosta seuraavan kirjan:

Leo Kaila & Unto Räty: Opi lyhentämään. Pikakirjoituksen lyhennysoppi ja harjoituskirja yksinkertaistetun järjestelmän pohjalta. WSOY 1966.







Kirja on pieni ja ohut, kokoa A5, sivuja 96, mutta täyttä tavaraa.
Se sisältää jos jonkinlaista lyhennystapaa; supisteita, alkulyhenteitä, keski- ja loppulyhenteitä, verbien lyhentämistä. Mutta myös nominien sijapäätteitä, pronomineja, sanojen johtimia -us, -uus, -os, -ös yms.
Harjoitustekstit ovat eri aiheista, laidasta laitaan. Esim. kielitaito, korko, tähtitaivas, auto, luottotiedustelu, postilaitos, ammattikoulutus... kyseiset tekstit ovat sekä pikakirjoituksella (opetettuja lyhennystekniikoita käyttäen) että tulkattuna "tavallisella" kirjoituksella.
Kirjan takasivuilta löytyy vielä aakkosellinen lyhenneluettelo.

Tämän kun käy läpi niin jo alkaa Lyyti kirjoittamaan!

Tekstejä: Psalmi 24 sekä ote kirjasta Ukonhauta

Ja taas luvassa hyvin satunnaisia tekstejä: Psalmi 24 sekä kirjasta Ukonhauta (Hynynen & Karmila) sivulta s.74 erään tiistain "jännittävät" tapahtumat.
Nyt kun tekstit rupeavat olemaan pidempiä, olen miettinyt skannerin käyttöä, mutta toistaiseksi tekstit ovat vielä kuvina. Luettavuus paranisi skannaamalla. Tekstit saattavat kuitenkin lyhentyä, kun siirryn opettelemaan lyhentämistekniikoita.

Psalmi 24

Ukonhauta (Hynynen & Karmila), s.74 Tiistai 2.9.2008

Kieliopillinen osa: verbien aktiivi

Seuraavaksi Pikakirjoituksen alkeis- ja harjoituskirjasta s.58-59 tehtäviä verbin aktiivista.
Opittavana siis...

• konditionaalin -si- (tekisi)
• III infinitiivin illatiivin pääte -maan, -mään (tekemään)
• II partisiipin -(n)nut, -(n)nyt, -ut, -yt (tehnyt, sekä partitiivi "tehnyttä")
• II infinitiivin lopun vokaaliyhtymät -ae-, -äe- (tehtäessä)

Harj. esim. 25 b (kuva)

Sana nro.36 "saaneen" kirjoitin ihan perusjärjestelmän pohjalta, siinä ei ollut tämän kieliopillisen asian kohtaa. Olikohan se kompa? Sanat: vastannut, voisimme, vastamaan, tapahtumaan ja yhdistäisi kirjoitin siigeleitä käyttäen. En kirjoittanut sanaa "pitänyt" siigelillä, koska en ollut aivan varma miten se taipuisi. Kenties vain yksinkertaisesti siigeli+pääte -nyt?

Tehtävä 26 b (kuva)

Harjoittelemisesta

 Noniin, vihdoin päivitin harjoitteluvihkoni pienempi ruutuiseen. Ruudut ovat kuten teknikkolehtiössä, mutta vihko on A5 kokoinen ja muovikantinen. Ostin kokeeksi pari lyijykynää (B, 3B) ja lyijytäytekynään B-lyijyä, ja johan on kevyttä kirjoittaa. Tästä lähtien taidan käyttää vain lyijytäytekynää! Olen kokeillut kirjoittamista myös kuulakärkikynällä, ja sekin onnistuu.

Ajattelin kirjoittaa hieman harjoittelemisesta. Hyviä vinkkejä on löytynyt sivustolta, jossa opetetaan englantilaista pikakirjoitusjärjestelmää nimeltä Pitman's: Long Live Pitman's Shorthand 

Lauseita ja uusia merkkejä neuvotaan kirjoittamaan useampaan kertaan sivulle, jotta ne jäisivät lihasmuistiin. Yllä olevassa kuvassa olen harjoitellut yhtä lausetta. Jotta harjoittelu olisi kiinnostavaa, voi lauseeksi valita vaikka runon tai jonkin tunnetun lauselman. Lauseen tuppaa näes oppimaan ulkoa kun kirjoittaa sitä monta kertaa. Yllä oleva lause on Shakespearen "On näytelmä, ja miehet, naiset kaikki siin esiintyvät, kukin tulee, menee, jokaisella eläissään on monta osaa." ("All the world's a stage...") 

Harjoituksen vuoksi voi myös kirjoittaa systemaattisesti sanakirjaa läpi. Ihan 10 000 sanan taskusanakirja ei ole tarpeen, mutta esimerkiksi sanakirja, jossa on 1000 yleisintä sanaa on kätevä.

Oman alansa sanastoa löytyy tietenkin alan kirjoista, vielä kätevämmin takasivujen hakemistosta. 

Kieliopillinen osa: illatiivi

Harjoituskirjan kirjoitettaviin tehtäviin (harjoituskirja löytyy pdf-tiedostona osoitteesta Oppikirja) ei löydy vastauksia takasivuilta, joten tässä omat ratkaisuni tehtäviin illatiivista. Tässä ei ole siis niitä lukutehtäviä, joihin on takasivuilla ratkaisut.

Harj. esim.24 b s.55 (kuva)
Jotkut sanat, kuten "sellaiseen/sellaisiin", "erilaiseen/erilaisiin", alkavat molemmat sellais-, erilais-. Tässä tapauksessa monikolliseen muotoon olen laittanut s-kirjaimen näkyviin. Kun s-kirjainta ei näy, kyseessä on yksikkö. En ole laittanut s-kirjainta muuten näkyviin, kun monikon pääte -siin on pääteltävissä. Esim. sanaan vaiheis- ei voi erehtyä lukemaan -seen päätettä: vaiheiseen. Siksi en ole kirjoittanut s-kirjainta näkyviin.

Tehtävä 24 b s.56 (kuva)

Tehtävä 25 b s.57 (kuva)

siigelit: valta, viime, vasta

Harjoittelin hieman siigeleiden käyttöä, jotkut esimerkit olivat jo harjoituskirjassa, jotkut ovat omia sovelluksia. Valmiista esimerkeistä näki, kuinka monimuotoisesti siigeleitä sovelletaan. Esimerkiksi siigeli "valta" voi taipua myös valt- alkuisiksi sanoiksi (valtava, valtiosta, valtimo). Ei pelkästään sanan "valta" eri muotoihin. Myös siigeli "vasta" taipuu vast- alkuisiksi sanoiksi (vastata, vastike).

lyhyt teksti: mitä on prekessio?

Sivistyksen edistämiseksi teksti, joka kertoo mitä on "prekessio" :D
(Meteori ja madonreikä. Avaruussanakirja, Iain Nicholson, WSOY 2007, s.82)

Kirjoitettu HB kynällä teknikkolehtiöön. Sisältään konsonanttiyhdistelmiä Pr-, -rko-, -rt-, -ntii-, -rdi-, -lm-, -ts-. Sanan "luettelo" -ue- ei ole diftongi, joten kirjoitin kirjaimet l-u-e erikseen. Siigelit sanoista: ja, ovat, kuin, tämä, kaikkien, että, kaikissa. Uutena myös luvun merkintä, 26 000 (26'). Päänvaivaa tuotti taas konsonanttiyhdistelmä -tk-, jonka takia sana nousi korkealle. 

Seuraavaksi pitäisi varmaan harjoitella siigeleitä. 

diftongit -ai-, -äi-, -au-, -äy-

Kertasin diftongeja -ai-, -äi-, -au-, -äy-. Kaikissa on vahvennus, -äi-diftongin jälkeen jätetään väliä, -ai-diftongin jälkeen ei. Sama ero -au- & -äy-diftongeissa, plus alennus.

Diftongit -uo-, -ou-, -yö-, -öy-

Päätin kerrata kunnolla taas diftongeja, koska tuppaa aina välillä unohtumaan. On hyvä kun muistiinpanoista löytyy kertausharjoitus, josta voi luntata.

Käytän kirjoittamiseen lyijykynää 2B. B merkitsee pehmeyttä, joten kynä on pehmeämmästä päästä. Koska käyttämäni harjoituspaperin viivoitus on leveää, kynää ei ole usein tarvinnut teroittaa. Kyllä se tylsältä näyttää, mutta paperille tuottaa selkeää jälkeä. Tummennukset saa helposti näkymään, ei tarvitse painaa liikaa. 

Lyijytäytekynälläni (HB) en ole kirjoitellut. Sen jälki kun on aina terävää ja siten ohutta, ja kenties kovuus HB vaikuttaa myös siihen ettei tummennukset näy aivan yhtä hyvin. Kokeilin 2H (kova) kynällä kirjoittaa pikakirjoitusta, mutta sillä ei saa tummennuksia näkyviin. Kirjoittamisen tulisi kuitenkin tuntua vaivattomalta, eikä kynää halua painaa paperiin liian kovaa, ettei kärki katkea. Kirjoitan normaalisti kuulakärkikynällä, joten lyijykyniä en omista enempää. 

Kenties seuraavaksi voisin kokeilla eri kyniä, ja eri viivoituksia (ks. edellinen postaus). 2B kynä ei taida soveltua ohuemmalle viivoitukselle, joten välineistöä täytynee päivittää, jos haluaa edistyä!

pikakirjoituspaperia

Tulostin itselleni kokeilun vuoksi pikakirjoituspaperia Pikakirjoitusyhdistyksen nettisivuilta (pikakirjoituspaperi). Vasemmalta oikealle 4-viivainen 3,00 mm, 4,00 mm, 5,2 mm ja viimeisenä oikealla tavallinen paperi, jolla olen harjoitellut. Aika leveä viivoitus verrattuna näihin muihin. 5,2 mm oli teknikkolehtiön ruudukon kokoista viivoitusta, mikä sekin tuntuu kovin pieneltä. Täytynee totutella, menisi vähemmän tilaa.

Kiirettä on pitänyt, joten vähemmän on ehtinyt harjoitella. Olen siksi koittanut kirjoittaa tenttikirjoista muistiinpanoja pikakirjoituksella. Joskus laitan kirjojen väliin post-it lappuja, niihinkin olen käyttänyt pikakirjoitusta, mutta silloin täytyy pärjätä ilman viivoitusta. Välillä tietenkin tulee viivästyksiä, kun täytyy selata omia harjoituksiaan läpi kun ei muista, miten jokin kirjoitettiin. Laitan kuitenin aina harjoituskirjan marginaaleihin merkintöjä siitä, mitä diftongeja tai muita yhdistelmiä olen harjoitellut. Sillä tavoin vastaus löytyy helpommin kaikkien harjoitusten joukosta.