perjantai 30. toukokuuta 2014

Opi lyhentämään: harj. 10 Postilaitos

Harjoitus 10 Postilaitos s.36-37 (Opi lyhentämään, Kaila - Räty, WSOY 1966)

Tekstissä oli paljon uusia lyhennyksiä, joita edellisillä sivuilla oli esitelty. 
Tekstissä ilmestyi päätteiden kirjoittamatta jättämistä; pitkän matka, vanhoina aika, hankalasta menettely, irralliset postimerkki, uusien postimerkki. Posti oli lyhennetty Po-.

Tässä joitain jo opittuja lyhennystapoja käytössä ja joitain uusia asioita.

Rivi 1. -kin pääte (näyttää pieneltä vivulta sanan lopussa). Ablatiivin -matta pääte (näyttää solmulta).
Rivi 3. Voimakkaasti sanassa kirjoitettu -kk- tilalla vain yksi -k-. Myös -mm- voidaan kirjoittaa -m-.
Rivi 4. -kaan päätteessä ei tarvitse kirjoittaa loppu -n (koskaa tulekaa)

Ja koska yllä olevat muistiinpanot vaikuttivat vähän selvennystä kaipaavilta, niin ajattelin laittaa saman pikakirjoittelun hieman auki kirjoitettuna. Kirjoitin alla oleviin muistiinpanoihin saman lyhennyksen, sen jälkeen sanan/sanat täydelleen kirjoitettuna. Siis sellaisena kuin sen kirjoittaisin jos en tietäisi erityistä lyhennettä tai lyhennystapaa. Siis jos käyttäisin ihan pikakirjoituksen perusteita. Joissain lisäselvennyksenä käytetty lyhenne perusmuodossaan.


Ensi kerralla postaan jostain helpommasta perusasiasta. Nämä kirjan tekstit kun ovat niin täynnä uusia lyhenteitä, joita ei itsekään voi kaikkia oppia kerralla.

Blogisti kirjoittelee... kalligrafiaa (ja kertoo hieman itsestään)

Pitkän aikaa on blogissa ollut hiljaista, joten päätin kertoa vähän mitä muuta tämän blogin pitäjä touhuaa liittyen kirjoittamiseen. Harrastan kalligrafiaa, ja pitkästä aikaa olen taas kaivanut terät ja mustepullot esille. 

Tässä harjoittelin fraktuuraa, jolla sitten innostuin kesämielellä kirjoittamaan huoneentauluksi suvivirren kaksi ensimmäistä säkeistöä. 


Teksti "Pyhästä ehtoollisesta" on otettu vanhasta virsikirjasta, joka sisälsi paljon muutakin kuin virsiä. Tämä on ote Augsburgin tunnustuksesta. Kirjan teksti oli fraktuuraa, joten noudatin kirjan omaa kirjoitusmuotoa, mitä tulee kahteen erilaiseen s-kirjaimeen. En tiedä onko siinä logiikkaa. 


Tämä pätkä Trio Niskalaukauksen biisistä on kirjoitettu tekstuuralla (tämä meni avopuolisolle).

Mikään taiteilija en ole, piirtää en osaa ollenkaan. Tämä on ainoa taiteellinen harrastukseni, siksi näissäkään töissä ei ole muuta kuin teksti. En osaa mitään krumeluureja. 

Jollain lailla nämä harrastukseni (kalligrafia ja pikakirjoitus) ja opintoni sopivat hyvin yhteen. Opiskelen teologiaa, ja kirjoitan graduani eräästä Qumranista löydetystä tekstistä. Graduani varten olen siis saanut tarkalla silmällä tutkiskella huonosti säilynyttä hepreankielistä käsikirjoitusta. Sitä varten täytyy osata sekä hepreaa, että tottua lukemaan sen ajan käsialaa. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat siis erilaisin tavoin lempiharrastuksiani! :D